YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE
Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Saadakseen ylioppilastodistuksen kokelaan kuuluu saada hyväksytty arvosana kaikista pakollisista kokeista. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä.
KOKEIDEN TASOT
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe.
ÄIDINKIELEN KOE
Äidinkielenkoe on kaksiosainen. Koe muodostuu tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella.
MATEMATIIKAN KOE
Matematiikan kokeessa saa vastata enintään 10 tehtävään 15 tehtävästä. 1-2 on ns. tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa tai syvällisempää käsittelyä kuin muut tehtävät. Tähtitehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla tähdellä, ja ne sijoitetaan tehtäväsarjan loppuun. Tähtitehtävistä annetaan pistemäärä kokonaisin numeroin 0-9. Muista tehtävistä annetaan pistemäärä 0-6.
Kevään 2016 kokeesta alkaen Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Tehtävien maksimipistemäärä on 6.
Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A – osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvälineitä on sallittua käyttää osan tehtäviä suoritettaessa.
Kokeen rakenne:
Osa | Tehtäviä annetaan | Kokelas vastaa | Apuvälineet |
A | 4 | 4 | Ei laskinta, taulukkokirja |
B1 | 5 | 3 | Laskin, taulukkokirja |
B2 | 4 | 3 | Laskin, taulukkokirja |
REAALIKOE
Reaaliaineet on jaettu ylioppilastutkinnossa suoritettavaksi kahtena päivänä. Samana päivänä ei voi suorittaa kahden eri aineen koetta. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Kokeiden jako näille kahdelle päivälle perustuu lautakunnan tilastoihin, joista ilmenee kokelaiden vastausten sijoittuminen eri aineisiin. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Näin yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Kunkin reaaliaineen tehtävien määrä tarjoaa kokelaalle riittävästi valinnanvaraa. Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti: uskonto 10/6, elämänkatsomustieto 10/6, psykologia 10/6, filosofia10/6, historia 10/6, yhteiskuntaoppi 10/6, fysiikka 13/8, kemia 12/8, biologia 12/8, maantiede 10/6 ja terveystieto 10/6.
Tyypiltään tehtävät voivat vaihdella oppiaineittain. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta luonteeltaan laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät säilyttävät näin asemansa oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne.
Kussakin kokeessa voidaan antaa 1 – 2 vaativaa jokeritehtävää. Tavanomainen tehtävä pisteytetään välillä 0-6 ja jokeritehtävä välillä 0-9.
Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Sallitut laskimet ovat niitä, joita koulu on suositellut opiskelijoille.
Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1 – 4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voi olla oppiainerajat ylittävä tehtävä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää lukion aihekokonaisuuksien kannalta tai eri aineiden näkökulmista. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee koulussa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori.
YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN
Kevään 2016 tutkintoon osallistuvien on ilmoittauduttava pe 22.11.2015 mennessä, syksyn 2016 tutkintoon taas 27.05.2016 mennessä.
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan kirjoituskerran aikana. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää aikarajoituksetta. Ylimääräisissä kokeissa saatuja hylättyjä arvosanoja ei merkitä kokelaan ylioppilastodistukseen. Hylätyn ylimääräisen kokeen uusija katsotaan kyseisessä kokeessa tutkintonsa täydentäjäksi.
Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat
laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0). Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut pakolliset kokeet ja joka saa lukion päättötodistuksen, annetaan ylioppilastutkintotodistus.
Lisää tietoja ylioppilastutkinnosta, määräyksistä ja ohjeista saa osoitteesta http://www.ylioppilastutkinto.fi. Ylioppilaslautakunnan sivuilta saa myös tieto kokeiden erityisjärjestelyistä.
SUOSITELTAVA KIRJOITUSJÄRJESTYS
Joroisten lukion opinto-ohjelma on suunniteltu siten, että eri oppiaineet on mahdollista suorittaa alla olevilla suorituskerroilla. Alla oleva suoritusjärjestys tukee myös parhaalla mahdollisella tavalla ylioppilastutkinnon hajauttamista.
Aine | Syksy | Kevät |
Äidinkieli | x | |
Englanti | x | x |
Saksa/ranska/venäjä | x | x |
Matematiikka/pitkä | x | |
Matematiikka/lyhyt | x | |
Biologia | x | |
Maantiede | x | |
Fysiikka | x | |
Kemia | x | x |
Uskonto/ET | x | |
Filosofia | x | x |
Historia | x | |
Yhteiskuntaoppi | x | |
Psykologia | x | |
Terveystieto | x |
ERITYISJÄRJESTELYT YLIOPPILASKOKEISSA
Kuulovammaiset, luku- ja kirjoitushäiriöiset, vieraskieliset, sairaat ja vammaiset kokelaat voivat saada ylioppilastutkinnon kokeissa erityisjärjestelyjä ja arvostelussa voidaan em. seikat ottaa huomioon. Näistä järjestelyistä tehdään ylioppilastutkintolautakunnalle hakemukset ennen kirjoituksiin osallistumista. Hakemusten tekemisessä opiskelijaa avustavat opintojen ohjaaja, rehtori ja erityisopettaja Liisa Remes ja rehtori.
UUDISTUVA YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto siirtyy vaiheittain vuodesta 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä sähköiseksi. Ensimmäisinä suoritetaan sähköisesti syksyn ylioppilaskirjoituksissa saksan, maantieteen ja filosofian kokeet.
Lukuvuoden 2015-2016 harjoitellaan sähköistä ylioppilastutkintoa. 2.10. 2015 järjestetään valtakunnallinen sähköinen koe äidinkielessä ja 6.4. 2016 valtakunnallinen sähköisen ylioppilastutkinnon kenraaliharjoitus saksan kielessä, maantieteessä ja filosofiassa
Seuraa ylioppilastutkinnon sähköistymisprojektia osoitteessa http://www.digabi.fi.
Joroisten lukio opinto-opas lv 2015-2016Kesäkuu 201511.12.2013